Terppa

 

Tuli sitten oikein kunnon ameeba mahaan ja ukko meni hiljaiseksi. Viikonverran kärvistelin ja sitten lääkäriin. Sain jonkinmoisen örkintappajapillerin ja vatsan uudelleen henkiinherättävän lääkekuurin. Homma alkoi jotensakkin toimia; välillä turhankin lyhyellä sytytyslangalla.

 

Kävin lääkärissä firman HR-managerin johdolla ja hän lupasi viedä parhaaseen klinikkaan :-)

 

Ei ollenkaan pöllömpi paikka kuten odotushuoneestakin jo näkee.

 

Tosiaan siellä Kuubassa alkoi hiljainen kausi ulkomaalaisten suhteen. Residence Card hautautui jonnekin byrokratian rattaisiin ja branch office sai ihan uudet ohjeistukset joita on lähes mahdoton toteuttaa. Tilanne on nyt se, että odotetaan jotain pientä ihmettä tapahuvaksi ja odottelu sujuu ilman minuakin.

Otin pari vapaapäivää ja lähdin beachille.

 

Siinä Santo Domingon lähellä on kaupunki nimeltä Boca Chica. Bocassa on melkoinen beach!

Tuon kyltin löysin noin 3kk liian myöhään :-(

 

Siis tällaista.

Tai tällaista

Tai

 

Tai

Kaupungilla näytti tältä:

 

Olisihan tietty niitä työasioitakin pitänyt välillä miettiä. Tuppasi unohtumaan mutta onneksi siellä tuli välillä merenkulkijoita vastaan:

 

Rannalla oli hauskaa kun tutustuin yhteen hemmoon. Oli katselemassa purjevenettä ja hemmo tuli kyselemään tietäisinkö jotain veneistä. Kerroin melko pitkään siitä edessäolevasta paatista ja sen vaatimasta kunnostustyöstä. Siirryimme seuraavaan paattiin ja jatkoin juttua.

Lopulta selvisi, että hemmo oli ostamassa sitä ensimmäistä paattia jonka olin haukkunut romuksi joka vaatii kunnostukseen enemmän rahaa kuin vastaava vene toimintakuntoisena. Kaveri oli kiitollinen saamistaan vihjeistä ja pyysi käymään rantabaarissaan. Hän siis omisti yhden niistä rannan kojuista ja oli vuokrannut sitten myös noin 10m rantaa jossa hänellä oli rantatuolit. Siis sinne ja juttu jatkui. Tutustuin siinä samalla enemmänkin niihin ihmisiin ja heidän kanssaan vietin pari päivää.

 

Eli tuo vasemmalla oleva ukko on se paikan "isäntä" ja oikealla oleva on hänen apulaisensa. Molemmat ovat high seasonin aikana uima-, sukellus-, tanssi- ja oikeastaan mitä vaan opettajia.

Kuvasta tulee sellainen rodullinen juttu mieleen. Tuo isäntä mainitsi sylissään olevalle tädille jotain mulatista ja täti suutahti. Hän tuiskaisi, että " Yo soi no mulata yo soi negro!" Eli en mä mikään mulatti ole, mä olen neekeri!

Kuvassa oikealla oleva varsin nätti tyttö kertoi kysyttäessä laihuudesta, että yritä itse olla normaali kun olet HIV-positiivinen. Ei mikään iso juttu tuollapäin.

 

Nyt katsotaan tulevaisuuteen miten sen Havannan kanssa jatko sujuu. Ensiksi ainakin parin viikon loma ja sitten kaikki matkan aikana tekemättömät työt kuntoon.

 

Palataan myöhemmin havannan.vuodatus.net-merkeissä

 

Jukka

 

Heippulis!

On ollut vähän kiireitä. Työviikot menee hurjaa vauhtia ja sitten se opiskelu vie loput mehut. Mutta jatkanpa päiväkirjaa siitä mihin viimeksi jäin. Ne lakupaperiin kelpaamattomat miehet tekivät uskomatonta urakkaa sen kannon kanssa tuossa kulmalla. Luulisi ukkojen ymmärtävän, että lapio ja kirves on hieman keposia vehkeitä sellaisen kannon kanssa. Loppupelissä sinne tuli kaivuri joka hoiti homman:

Tässä on kuva kannosta joka täyttää kuormurin lavan.

Minulla oli sitten se työsuhdeauto kaksi päivää. Oli ihan kivaa katsella täällä paikkoja ja käydä kurvailemassa.

Kuvan rajaukset ei ole ihan kohdallaan mutta kundeilla kiva mikroautorata.

 

Havannassa vierähti viikko. Todella mukava viikko. Ensinnäistä kertaa yksin matkalla ja muutama asiakaspalaveri oli odottamassa.

Maanantaina oli palaveri jossa asiakas ei suostunut puhumaan yhtään englantia mutta Yaima hoiti homman kotiin ihan kiitettävästi. Tiistain ja keskiviikon palaverit olivat merimiesten kesken joten spängliksellä pärjäsi hyvin.

Nyt oli sitten ensimmäisen kerran mahdollisuus päättää minne mennä kun oli itse kuskina. Kartasta ja puhelimen GPS:sä oli todella paljon apua kun isossa kylässä kurvaili. Onneksi Havannassa on iso Avenuet ja sitten pienet kadut ja kaikki numeroitu. Helpottaa melkoisesti paikkojen löytymistä.

Katsotaan nyt tilannetta, että tarviiko niitä katuja löytää. Hallitus, tai oikeammin presidentti on päättänyt rajoittaa siellä olevien ulkomaalaisten määrää. Useiden yrityten toimiluvat on jätetty uusimatta ja meillä nuo luvat ovat vasta hekemusvaiheessa.

 

 

Havannasta:

 

Rantakatu on näin kaunis:

 

 

 

 

Kalamiesten mesta. Siinä ukot kalasteleet illat ja liekö oiken Zeus joka heitä siinä vartioi.

Joku pusuttelupuisto Malecónin päässä. Ihmiset tulevat istuskelemaan ja katsomaan auringonlaskua eväiden kanssa.

 Kalamiehet menevät merenpohjaan laskuveden aikana.

 

 

 "Koti" Eli tuo on jonkinmoinen majoituspalveluja tarjoava "yritys". Ulospäin ei näy mitään kylttiä tai muuta. Arvatkaapa onko vaikeä löytää pimeällä.

 Tätä ne kaikki jaksavat illasta iltaan tulla töllöttämään.

Ei se aina kuitenkaan paista:

 Sateenjälkeinen auringonlasku.

 

Marina Hemmingway:

Tämä taitaa olla Havannan ykköspaikka. Alue portin takana. Paljon poliiseja. Ei valokuvia. Osin kävely kielletty. Kuulemma VIP ihmisille ja heillä yksityisyydensuoja.

Salakuva rannasta. Tuolle alueelle jossa nuo talot ovat ei edes minun naamallani päässyt.

Alueella oli veneitä kun se kerran on marina. Useissa veneissä kotisatama tuossa USA:n puolella. Poliisi ensin kielsi kuvaamisen ja sitten jopa kävelyn.

 

Aika kivan näköinen peli. Kyllä tuollaisella tulisi mielellään jahdilleen.

Kauppa-asia oli mielenkiintoinen. Havannassa on kauppoja ja "kauppoja". Tuossa Marina Hemmingwayn vieressä on pienoinen ostari. Itse marinassakin on kauppa jossa ei tietenkään kuvata!

Tuo marina olisi mielenkiintoinen paikka asua!

 

Tässä salakuvia Havannan kaupoista:

 

 

 

Pakasteliha, valmiiksi pakattu liha ja tuorelihat tiskiltä. Tiskiä en tietenkään kuvannut kun lihamestari heiluu siellä puukon kanssa. Tarjonta on ihan kohdallaan. Kauppojen ovilla on aina "asiamies" katsomassa, että oikeat ihmiset tulevat sisään.

 Kerran vielä:

UPEA PAIKKA!

 

 

 

 

Rakas päiväkirja viikko taas painettu

 

Koko viikko konttorilla ilman mitään isoja kiksejä. Peruin ensiviikon Kuubailut kun en olisi ehtinyt valmistella juttuja tarpeeksi. Siirsin matkan alkamaan 10.5.2009 niin ehtii puuhata ennen matkaa. Kiva käydä asiakkaat ja tapaamisten aiheet läpi ennenkuin menee sinne. Se penteleen residence card ei ole vielä myönnetty joten pitää anoa taas viisumia.

 

Aika jännää lähteä sinne yksin. Onneksi olen käynyt näyttämässä naamaani siellä etukäteen joten ei tule sen puolesta ylläreitä. Onneksi on se assari Yaima sileelä olemassa ja tukena ja turvana palavereissa. Siellähän onneksi pomot ja muut tärkeät hemmot puhuvat jonkinmoista englantia joten eiköhän siellä spängliksellä pärjää.

 

Rupesi pikkuisen harmittamaan nämä nettijutut. Kaapelimiesten ”ilmaismodeemi” ei oikein pelittänyt läppärini kanssa. Eilen oli 2-tunnin sessio jonka aikana noin 15min yhteys oli päälllä. Kävin tänään kaupassa ja ostin langattoman reitittimen. Kassalla oli  tuttu tyttö ja hän oikein hymyillen valmistatui tenttaamaan ostoksiani. Otti reitittimen käteensä ja avasi suunsa. Se jäikin auki kun ei oikein reititin ja sen ominaisuudet kääntyneet espanjaksi. Oli kerankin minun vuoro hyvyillä. Tyttö pyysi visaa ilman yhtään kysymystä :-)

 

 

Ei se netti toimi paikallisillakaan. Kuvassa pankin palvelupiste tavaratalossa. Ihmiset jonottavat maksamaan laskujaan. Jonon pää on tuon kulman takana n. 10 metrin päässä. Siitä on aikaa kun meilllä jonotettiin pankkiin maksamaan laskuja.

 

Toinen nörttijuttu oli se, kun sain oman läppärini avulla auki firman intran. Sitä kautta pääsen kaikkiin dokumentteihin ja sähköposteihini myöskin Kuubassa ollessani. Syyt täällä Dominicassa olemiseen vähenivät siis kerralla ja paljon.

 

Tänään yhdistelin hommia. Oli siis lattian ja pyykinpesu. Pesukone päälle ja moppi heilumaan. Mopatessa ajattelin, että ensin mopataan vasemmalle=preesens ja sitten oikealle jolloin vasen puoli onkin imperfekti. Siinä mopatessa tuli sitten kerrattua verbejä. Eteenpäin ei oikein arvannut katsella kun tuon futuurin kanssa olen ihan pihalla.

 

Kas näin: Itse olen infinitiivi. Vasemmalla preesens ja oikealla imperfekti. Molemmat työn alla ja reippain ottein käsiksi niihin. Takana on pluskvamperfekti jota voi vilkaista äkkiä ja vain toisella silmällä. Edessä pelin kielletty alue futuuri jota ei edes vilkaista.

 

Täällä kauniit puut jalkakäytävillä tuottaa ongelmia. Kun ne kasvavat, niin juuret puskevat jalkakäytävät muhkuraisiksi. Siis puu poikki ja taimi tilalle. Kannon poisto on melkoinen homma:

 

 

Tuo puu tukki koko jalkakäytävän. Kuvassa näkyy Haitilaisväriä. Kuvitelkaa tuollainen naama aamun pimeydessä katsomassa ikkunantakana metrin päässä kun kalsareissasi lataat kahvinkeitintä. Ukon huomaa kun se räpäyttää silmiään. Heräämiseen ei takuulla tarvitse edes kahvia.

 

Maanantai on sitten kansallinen vapaapäivä.

 

 

Päivää rakas päiväkirja

Takana hurja viikko ja nyt otin niitä lupaamiani kuvia jottei kumpikaan lukijoista kyllästyisi.

Maanantaina tuli heti mielenkiintoinen taski. Piti mennä moikkaamaan täällä Dominikissa vierailevia Kuubalaisia joilla oli huolta meidän tuotteiden kanssa. Olivat noin 70-kilsan päässä täältä Santo Domingosta. Ei muuta kuin coordinating teamin ovelle kolkuttelemaan, että nyt tarvitaan autoa. Sainkin auto ja tuonne 1/2 miljoonan hullun sekaan suhailemaan. Melkoinen kokemus ajaa täysin kontrolloimttoman liikenteen seassa miljoonakauppungin läpi. Onneksi auto oli iso:

Kuva rannan parkkipaikalta ja siitä lisää ihan kohta.
Matka meni siis kaupungin päästä päähän ja sitten moottoritielle. Moottoritie oli mukavaa ja rauhallista ajoa. Maisemat oli ihan upeita. Menin Boca Chicka-nimisen kaupungin läpi. Ainakin kaupungin (kylän) nimi on hieno. Kaupunki on ihan meren rannassa ja ajoin auton parkkiin ja menin ostamaan vesipullon ja pidin breikin.

Kävelin alas rantaan ja siellä näytti oikealla tältä:

Vasemmalla yhtä yksitoikkoista eli:

Ei tuonne viitsinyt jäädä. Lähdin pokaa moikkaamaan. Kun saavuin perille, niin siellä odotti aikamoinen yllätys. Odottivat ilmeisesti 170-senttistä latinoa enkä oikein mahtunut mittoihin ja värikin oli väärä. Ilmeet olivat aikamoiset. Oli eka keikka jonka jouduin hoitamaan yksinään spangliksellä. Ei mennyt kauhea hyvin mutta asia tuli hoidettua ja asiakas oli tyytyväinen lopputulokseen.

Tämä viikko oli vierailuviikko konttorilla. Meillä kävi karibian ja väli- ja pohjoiamerikan pomoja ja oikein isoja pomoja konsernihallinnosta. Olin lunssilla tiistaina väliamerikan pomon kanssa. Todella mukava äijä jonka kanssa juttu luisti heti ensimetreiltä alkae, Opetti kaksituntisen lunssin aikana minut juomaan ja kunnioittamaan Chileläisiä viinejä. Ruoka päättyi (täyteen) rommilasilliseen joka oli jälkiruokana. Sovimme, että kun saan asiat Kuubassa rullaamaan, niin hän tulee tarkastamaan paikat (vaikkei kuulu hänen tonttiinsa) Paikkana meillä oli tasokas kalaravintola ja ruokana lobstereita, jättiläiskatkarapuja yms. Kiva mennä lunssin jälkeen huppelissa takaisin töihin. Erittäin mukava lunssi hyvässä seurassa. Illalla oli sitten päivällinen pohjoisamerikan pomon kanssa. Erittäin fiksu ja koulutettu hemmo. Illallinen oli tuolla vanhassa kaupungissa:

Illallisen aikana iso-pomo kielsi minua tarttumasta siggeen koska hän ei voi sietää sen hajua. No en sitten tarttunut vaikka kaikkialla ympärillämme pössäyteltiin. Ilta meni syödessä ja rupatellessa. Olin pikkuisen väsynyt kun siinä odottelin sitä arkiaamun 05.00 herätystä.

Seuraava aammu alkoi sitten neukkarissa jo pomolla oli melkoinen yllätys:

Kaksi käsinkäärittyä pakeissa. Aika hyvä alku tulevan pomon kanssa.

Luontoa kotona

Täällä tulee pidettyä ikkunoita auki. Ei aina kannattaisi kun yöllä lentelee kaikenmoisia öttiäisiä sisään. Tavis on tuollainen:

Siis mikä lienee lentävä koppakuoriainen. Luonnossahan on kaikki tasapainossa. Niin myös silloin kun luonto tulee asuntoon. Koppis on jonkun ruokaa ja tuo koppiksen syöjä oli niin ruma, etten mennyt koko huoneesees. En edes niin lähelle, että olisin saanut kunnon kuvan:

En mennyt laittamaan hämpylle mitään mittatikkua mutta se oli noin kämmeneni kokoinen. Paikka oli keittiön jatkona oleva piian asunto. Menin aamulla katsomaan, että onko pyykki kuivunet mutta sai pyykit jäädä.

 

 Perjantai oli taas outo työpäivä. Naiset olivat pukeutuneet jotenkin oudosti ja ajattelin, että vissin joku perjantajuttu. Tosi lyhyitä hameita, hellepuseroita, shortseja. Ei ollenkaan business lookia. Aamupäivällä respasta alkoi kuulua todella nopeaa puhetta ja naurunkäkätystä. Ajattelin, ettei minun juttu. Jonkinajan kuluttua menin respan ohi jossa ei ollut ketään. Kaikki firman naiset olivat menneet pieneen bussiin ja lähtivät johonkin. Kysyin sisällä, että mikä juttu tämä on, niin vastaus oli naisten rantapäivä. Aika mukavia viikonlopun aloituksia harrastetaan täällä.

Nyt taas verbien pariin.

Takana mielenkiintoinen viikko. Uusia juttuja oli puhelut Kuubaan joka ei ole ihan niin kuin kotona soittelisi kaverille. Veivaamista, arvaamista, kuulet tai sinua kuullaan ja joskus ihan hyvä linja. Tässä kultturissahan puhutaan paljon ja joskus jää tärkeätkin dokumentit tekemättä. Aika jännältä tuntuu hoitaa juttua aamulla Sveitsiin ja Hollantiin ja sitten Panaman kanssa sopia mitä vastaa Kuubalaisille. USA:ssa on alunperin ruotsalainen hemmo jolta kysellä välillä ohjeita. Aina välissä on yksi Urugualainen ja jokavälissä jokunen Dominikaani. Melkoisen kansainvälistä  hommaa kun meillä ne kohteet ovat liikkuvaa sorttia ja niillä omistajayhtiöt monessa maassa. Omalla firmalla konttori yli 70 maasssa joten supporttia löytyy vaikka poka liikkuisi enemmänkin :-)

Kieliasiassa on kehitystä. Puhe takkuilee pahasti mutta ymmärrystä on tullut todella paljon näin lyhyessä ajassa. Olemme siirtymässä enemmän puheeseen nyt kun on perustieto rakenteista. Puhuminen on helppoa. Se on espanjaksi Hablar (infinitiivi) ja on muistettava, että tuo h-on mykkä. Ai niin ja sitten siinä oli vielä yksi pikku juttu:

 

Indicativo
	English	yo	tú	Ud./él/ella	nosotros, -as	vosotros, -as	Uds./ellos/ellas
Presente	I speak, am speaking	hablo	hablas	habla	hablamos	habláis	hablan
Futuro	I will speak	hablaré	hablarás	hablará	hablaremos	hablaréis	hablarán
Imperfecto	I was speaking, used to speak, spoke	hablaba	hablabas	hablaba	hablábamos	hablabais	hablaban
Pretérito	I spoke	hablé	hablaste	habló	hablamos	hablasteis	hablaron
Condicional	I would speak	hablaría	hablarías	hablaría	hablaríamos	hablaríais	hablarían
Presente perfecto	I have spoken	he hablado	has hablado	ha hablado	hemos hablado	habéis hablado	han hablado
Futuro perfecto	I will have spoken	habré hablado	habrás hablado	habrá hablado	habremos hablado	habréis hablado	habrán hablado
Pluscuamperfecto	I had spoken	había hablado	habías hablado	había hablado	habíamos hablado	habíais hablado	habían hablado
Pretérito anterior1	I had spoken	hube hablado	hubiste hablado	hubo hablado	hubimos hablado	hubisteis hablado	hubieron hablado
Condicional perfecto	I would have spoken	habría hablado	habrías hablado	habría hablado	habríamos hablado	habríais hablado	habrían hablado
Subjuntivo
Presente	I speak, am speaking	hable	hables	hable	hablemos	habléis	hablen
Imperfecto2	I spoke, was speaking	hablara	hablaras	hablara	habláramos	hablarais	hablaran
Futuro1	I will speak	hablare	hablares	hablare	habláremos	hablareis	hablaren
Presente perfecto	I have spoken, spoke	haya hablado	hayas hablado	haya hablado	hayamos hablado	hayáis hablado	hayan hablado
Futuro perfecto1	I will have spoken	hubiere hablado	hubieres hablado	hubiere hablado	hubiéremos hablado	hubiereis hablado	hubieren hablado
Pluscuamperfecto3	I had spoken	hubiera hablado	hubieras hablado	hubiera hablado	hubiéramos hablado	hubierais hablado	hubieran hablado
Imperativo
		Afirmativo			Negativo
Tú	Speak! Don't speak!	habla			no hables
Vosotros, -as	"	hablad			no habléis
Usted	"	hable			no hable
Ustedes	"	hablen			no hablen
Otras formas
Gerundio	speaking	hablando
Participio pasado	spoken	hablado

Jos sitä vaan yrittäis hablata kuten tämänkin asti. En ota paineita. Kunhan juttelee ja on ymmärtävinään mitä vastataan :-)

Viikonloputhan ovat vähän rennompia. Enemän juttelua ja vähemmän kielioppia. Eilen oli väsy eikä kauheasti kiinnostusta. Opea ammattilaisena huomasi sen ja kekkasi hyvän jutun. Kysyi espanjankielisen musiikin lemppareitani ja poimi kaksi biisiä. Ricki Martinin Te Extrano Te Olvido Te Amo ja Il Divon Regresa A Mi. Molemmat hitaita, "helppoja" biisejä jotka ovat kielellisesti ihan eri planeetalta.  Kun on langaton näppis ja hiiri, niin oli helppo ohjata media playeria ja pureskella sanoituksia. Hyvää arkikielen matskua eikä edes pitkästyttävää. Kysyin tuossa joku päivä oikein hyvin menneideen tuntien jälkeen tilannetta, että missä mennään. Ope vastasi: "I think you are at the moment somewhere between Dummy and Gringo" Nautoi vielä hemmetti siihen päälle. Tuo Gringo on näiden kielessä halventava sana noista pohjoisen naapureista. Kielellisesti kuulemma aivan toivottomia R, E ja D takkuilee  heillä.

Lauantaina tapahtui ihme. Tänne asennettiin internet 11-viikon odottamisen jälkeen. Asennus oli hyvä esimerkki paikallisesta palvelukulttuurista. Kaksi poikaa jotka eivät esitelleet itseään, oletettavasti tervehtivät tullessa sisään, eivät jaksaneet sulkea ovea perässään. Asiantuntevasti kyselivät, että mihin haluaisin internetia asennettavaksi. Vastasin, että eiköhän se lie sinne kaapelin päähän tule. Asensivat ensin ruokailutilaan kylmään johtoon joka ei saanut modeemin valoja palamaan. Halusivat kokeilla pääseekö läppärilläni nettiin. Sanoin, että saa kokeilla mutta kun tuossa modeemissa ei pala tuo valo. Kokeilivat eivätkä yllätyksekseen päässeet kylmällä modeemilla nettiin. Siirtyivät olohuoneeseen. Siirsivät huonekaluja ja löysivät kaapelin. No nyt syttyi modeemin valo. Tosiurpo meni tietokoneelleni lupaa kysymättä. Katsoin vierestä ja totesin, että tämä ukko ei ole edes hajulla mitä on tekemässä. Pyysin häntä sivuun mutta hän käynnistikin sähköpostini! Hän siirty välittömästi ripein ottein sivuun koneeltani. Suljin sähköpostin ja tarkastin netin tilannetta (ipconfig/all). Urpo näki kun tarkastin confauksen ja mittasin verkon nopeuksia. Hän kuiskasi tosiurpolle, että älä mene. Verkko saatiin pystyyn ja toimii kuten vastaavat siellä kotona 90-luvulla ennen puoliväliä! Kiinteä langallinen laajakaista 160kt! Onneksi täällä nämä asiat toimivat kun siellä Kuubassa kuulemma takkuilevat.

Oli vielä case Visa. Täällä on ollut tietomurto jonka seurauksen minuun otettiin yhteyttä. Eli kortti kiinni ja uusi postiin Suomesta. About viikko. Pikku ongelma on siinä, että elän Visalla. Liksa menee Suomeen ja maksan ostokseni ja nostan käteistä kortilla. Onneksi muru hoiti siellä päässä asiaa niin, että sain käteistä ennen kortin sulkemista.

Ei muuta kul reippain mielin kohti uusia seikkailuja ja nyt kun kiinteät nettiyhteydet, niin ei muuta kuin kuvia räpsimään.